Viikon albumi: KING 'Me olemme KING'

Jos ollaan rehellisiä, tämän pitäisi varmaan olla Rihannasta ja hänen fantastisesta uudesta albumistaan, Anti. Kuuntelen sitä juuri nyt jo viidennentoista kerran sen julkaisun jälkeen. Kuulin ”Work” -kappaleen radiossa viisi kertaa, kun olin ulkona tänä viikonloppuna, eikä voi liioitella, kuinka uskomattomalta se kuulostaa vuoden 2013 Kia Soulin surkeista subwoofereista (kevyt flex). Mutta kukaan ei halua lukea kuumia otteita Anti:sta enää; siihen ei edes tarvittu koskaan. Se on albumi, jota joko tuntee tai ei; mikään määrä foliohattujen puhumista Tidalin mahdollisesta vahingossa tapahtuneesta vuodosta tai siitä, voiko siihen tanssia, ei muuta kenenkään käsitystä siitä. Rihanna on niin harvinaisella tähden tasolla, että hän on kriitikoiden ulkopuolella; samalla tavalla kuin Beyoncé:n arvostelut olivat merkityksettömiä miljoonille ihmisille, jotka ostivat sen albumin heti kun se ilmestyi iTunesiin, ovat myös artikkelit Anti:sta.

Entä mitä muuta on julkaistu tällä viikolla, mikä ansaitsee käsittelyä täällä? No, kuten otsikko ylhäällä vihjasi, KING:n debyyttialbumi, We Are KING, on melkein ainoa asia, joka on rikkonut minun ei-Anti kuunteluni. Viisi vuotta sitten, ryhmän debyyttiepäilys - ja ensimmäinen musiikki, jonka kaksossisaret Amber ja Paris Strother tekivät yhdessä tuottaja/moni-instrumentalisti Anita Biasin kanssa - The Story sai suurta huomiota R&B-eliitin keskuudessa, Erykah Badusta Questloveen ja Princestä aina ryhmän tukemiseen saakka. Viiden vuoden aikana ryhmä teki vierailuja Princen kiertueella ja työskenteli jatkuvasti itse julkaistun debyyttialbuminsa We Are KING parissa.

Albumi julkaistaan vihdoin perjantaina, ja se täyttää kaikki sen jännittävän 2011 EP:n lupaukset. We Are KING on täynnä ilmavaa, rikasta ja avaruudellista R&B:tä, joka on täydellistä ollessasi päihtynyt sunnuntaiaamuna, kun syöt vohveleita ja pohdit kansainvälisen kapitalismin ongelmia. KING vaihtelee laulujensa nopeutta ja vaikuttavuutta rytmeillään, jotka vaihtelevat avaruudellisista maisemista boom-bappy, nu-age -hitmeihin. “The Greatest” on albumin, öh, paras, rytmillä, joka alkaa kuin se olisi johdatus lyyriseen, pallomaiseen, empiiriseen, ihmeeseen ennen kuin se avautuu kuulostamaan funkilta, joka on suodatettu tuulenkellon läpi. Viittaukset klassiseen R&B:hen ovat myös vahvasti läsnä; “Oh Please!” kuulostaa kadonneelta Whispers-kappaleelta, kun taas “Love Song” olisi voinut tulla Ready for the Worldista. Tämä eteenpäin suuntautuvan, afro-futuristisen R&B:n ja klassisten aikakausien yhdistäminen tekee We Are KING:stä niin palkitsevan.

We Are KING sisältää laajennettuja versioita kolmesta kappaleesta The Story:sta, ja merkittävin asia noissa viisi vuotta sitten tehdyissä kappaleissa on se, kuinka erilaisilta ne kuulostavat verrattuna mihinkään muuhun, mikä on tällä hetkellä ulkona. Maailmalla oli viisi vuotta aikaa pysyä mukana KING:n The Story:n äänissä, eikä kukaan päässyt lähellekään, joten heidän oli julkaistava tämä albumi, jonka kanssa kestää vielä viisi vuotta, että ihmiset pysyvät mukana.

Voit kuunnella We Are KING NPR:llä.