Kymmenen kertaa taiteilijat 'peittivät' muiden albumien kansikuvia

My Bloody Valentine: Glider (1990) ja Bloc Party: Intimacy (2008)

Bloc Party'n kolmas albumi Intimacy, joka julkaistiin vuonna 2008, onnistui vieraannuttamaan melkoisen määrän brittiläisen rock-kvartetin faneja. Albumin kansi ainakin vastasi sen nimeä. Noin 20 vuotta sitten My Bloody Valentine saattoi ajatella samoin laittaessaan kaksi kieltä vuoden 1990 EP:nsä Glider kanteen, jossa oli irlantilaisen bändin hittikappale "Soon." Kansien kopiointi on limainen ja liukas bisnes.

Elvis Presley: The Elvis Presley Album (1956) ja The Clash: London Calling (1979)

Ah, The Clashin London Calling, yksi kaikkien aikojen ikonisimmista albumikansista, eikö niin? Kävi ilmi, että ei ollut vain Lontoo soittimessa. Elvis Presley soitti: Hän haluaa albumikantensa takaisin. Rock ’n’ Rollin kuningas käytti pahamaineista vihreän ja vaaleanpunaisen yhdistelmää vuoden 1956 albumillaan The Elvis Presley Album, noin 20 vuotta ennen kuin brittiläiset kollegat käyttivät sitä heidän menestyslevynsä kannessa. Kansikuva oli tietoinen viittaus Elvikseen, jonka mukaan The Clash halusi palata alkuajan rock ’n’ rollin puhtautta.

Gorillaz: Demon Days (2005) ja The Beatles: Let It Be (1970)

Eniten kansikuvia saava bändi? Luultavasti The Beatles, kuten voisi odottaa. Britit, jotka mullistivat albumikansi-teollisuuden Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band -albumin suunnittelullaan, saivat useita kunnianosoituksia. Oivallinen esimerkki on Gorillaz'n toinen levy Demon Days. Vuoden 2005 täysimittaisessa albumissa näkyy visuaalistaiteilijan ja bändin jäsenen Jamie Hewlettin projektiin Blur-laulaja Damon Albarnin johdolla luomia olentoja. Vaikka Let It Be oli Beatlesin viimeinen studioalbumi, Demon Days on saanut jo uusia seuraajia.

Nas: Illmatic (1994) ja Howard Hanger Trio: A Child Is Born (1974)

Nas’n Illmatic on kiistatta yksi hip-hopin historian ikonisimmista albumeista. Illmatic inspiroi kokonaisen sukupolven räppäreitä. Kuitenkin, kun puhutaan albumin heti tunnistettavasta taideteoksesta, Nasir Bin Olu Dara Jones sai inspiraationsa menneisyydestä. Koska hänen isänsä oli aktiivinen muusikko nuorena, on erittäin todennäköistä, että hän on syy siihen, miksi Nas törmäsi Howard Hanger Trion vuoden 1974 levyyn A Child Is Born.

Milemarker: Non Plus Ultra (1998) ja Johnny Cash: At Folsom Prison (1968)

Kun Milemarker suunnitteli vuoden 1998 julkaisunsa Non Plus Ultra kantta, jäsenet eivät hikoilleet tippaakaan. He käyttivät vain Johnny Cashin hikikarpaloita. Heidän levynkantensa on käytännössä zoomattu versio tämän legendaarisen laulajan vuoden 1968 live-albumista At Folsom Prison, joka oli Johnny Cashin 27. albumi. Vuoden 1955 kappaleensa Folsom Prison Blues jälkeen Cash oli halunnut esiintyä vankilassa, mutta idea toteutettiin vasta vuonna 1967. Lopulta At Folsom Prison oli vastuussa Cashin uran kääntämisestä menestykseen rajoitetun menestyksen ajanjakson jälkeen.

Joy Division: Unknown Pleasures (1979) ja Nils Frahm: Solo (2015)

Joy Divisionin ikonista Unknown Pleasures -kansitaidetta on painettu kalliisiin T-paitoihin, joita käyttävät ihmiset, jotka eivät tiedä, että Joy Division on bändi, mukeihin ja... muihin albumeihin. Saksalainen säveltäjä ja muusikko Nils Frahm, joka tunnetaan klassisen ja elektronisen musiikin yhdistämisestä ja yhteistyöstä esimerkiksi Ólafur Arnaldsin kanssa, esitti Peter Savillen suunnitteluun pohjautuvan variaation erinomaisen otsikonsa mukaiseen sooloalbumiinsa Solo, joka julkaistiin Lontoon levy-yhtiön Erased Tapes kautta.

Amsteradio: Fight For Your Right (To Samba) (2014) ja Neutral Milk Hotel: In The Aeroplane Over The Sea (1998)

Varsin virkistävästi brasilialainen lo-fi bändi Amsteradio oli ensimmäinen myöntämään, että heidän ensimmäisen – ja toistaiseksi ainoan – täyspitkän levynsä Fight For Your Right (To Samba) taideteos on kunnianosoitus Neutral Milk Hotelin klassikon In The Aeroplane Over The Sea vuoden 1998 albumin kannelle. Rio de Janeirosta kotoisin oleva trio twiittasi sitten kummallisesti, että Neutral Milk Hotelin musiikki sai heidät haluamaan aloittaa suuren tappelun (heidän oikeudestaan samboon) pienessä irlantilaisessa pubissa. In The Aeroplane Over The Sea herättää myös meissä tunteita, mutta sellaista tarvetta emme ole toistaiseksi kokeneet.

Franz Ferdinand: You Could Have It So Much Better (2005) ja Tango: Tango (1973)

Heillä olisi voinut olla asiat paljon paremmin, mutta toisen täyspitkän albuminsa kansitaidetta tuottaessaan skotlantilaiset indie rockarit Franz Ferdinand valitsivat helpon tien. You Could Have It So Much Better -levyn, Glasgow'n kvartetin sensaatiomaisen debyyttialbumin jatkajan, kansia koristaa kuva, joka näyttää tulevan suoraan Tango-nimisen nelikon ensimmäiseltä albumilta, joka julkaistiin A&M Recordsilla vuonna 1973. Kuvan naisella on jopa sama hattu.

Ambergris: Ambergris (1970) ja Pavement: Watery, Domestic (1992)

Stephen Malkmusin Pavement oli yksi yhdeksänkymmenluvun äänellisesti rohkeimmista indie rock -bändeistä, mutta kun viisikkon täytyi suunnitella vuoden 1992 EP:nsä Watery, Domestic kansi, he jänistävät. Tietysti meidän on aina vaikea erottaa kaksi kanaa toisistaan, mutta olemme melko varmoja, että kuva Pavementin kannessa on sama kuin komea kana Ambergris’in vuoden 1970 samannimisen debyyttilevyn kannessa. Valkoiset töherrykset eivät voi piilottaa sitä, että tämä kansi on selvästi kopio.

Ramones: Ramones (1976) ja Nobunny: Love Visions (2008)

Harvat bändit ovat niin vaikeita saada poseeraamaan kuvaa varten kuin Ramones. Punk rockin perustajilla oli maine ylläpidettävänä, ja niin he tekivät. Aluksi bändin jäsenet halusivat debyyttilevynsä kannen näyttävän Meet The Beatles -levyn kannelta, mutta valokuvaus, jota verrattiin hampaan vetämiseen, epäonnistui surkeasti. Lopulta eräs lehtikuvaaja onnistui saamaan neljä riiviötä yhteen kunnolliseen kuvaan. Ramonesin johdon sanotaan maksaneen hänelle noin 125 dollaria kuvasta. Vetoamme, että Nobunny oli huomattavasti helpompi kuvata.