Ambrose Akinmusire soittaa bluesia

Viiden, nyt kuuden, tiheän, monimutkaisen, hämmästyttävän, uskomattoman albumin aikana Ambrose Akinmusire on toistuvasti haastanut ja sopeuttanut jazzin normeja, ja käyttänyt jazzaansa peilinä yhteiskunnalle, kyseenalaisten aikamme valtavia kysymyksiä, kuten poliisiväkivaltaa, valkoista ylivertaisuutta, rakenteellista rasismia ja päivittäisiä haasteita afroamerikkalaisessa yhteisössä. Hänen Blue Note -debyyttinsä vuonna 2011, The Heart Emerges Glistening, sisälsi lauluja Oscar Grantin kunniaksi - kuten Akinmusire, Oaklandin poika, joka murhattiin poliisin toimesta vuonna 2009 - ja hänen vuonna 2014 julkaistu albuminsa, The Imagined Savior Is Far Easier to Paint, käsitteli sankariv kulttia ja sisälsi kappaleen, jossa hän luki poliisin uhreiksi joutuneiden nimet. Vuoden 2018 Origami Harvest räjäytti hänen aikaisemmin tekemänsä työn, suosien suurimmaksi osaksi parannettuja sävellyksiä, joissa oli freestyle-rap-kertosäkeitä.

Akinmusiren kuudes LP on the tender spot of every calloused moment ilmestyy erityisen koskettavana aikana, ottaen huomioon oikeutetun levottomuuden Yhdysvaltojen kymmenissä kaupungeissa, ja albumin tunnelma vastaa tätä hetkeä: se on väsyttävä ja se on nähnyt jo tarpeeksi. Akinmusire, keskusteltuaan toisen ikonoklastisen nero Archie Sheppin kanssa, joka poliittisti muokkasi jazzia, käsitti on the tender spot ”blues” albumina, jossa hänen soittonsa on vakavampaa, riisutumpaa ja raakamaisempaa. Ei niin, että Akinmusire olisi menettänyt voimaansa; tämä on albumi, joka pysäyttää sinut jäljilleen ja vie sinut mukanaan jokaisella uudella liikkeellä.

Akinmusire on saanut tuekseen tavallisen kvartettinsa, pianisti Sam Harrisin, basisti Harish Raghavanin ja rumpali Justin Brownin, jotka antavat näille kappaleille hillityn tunnelman. Albumi rakentuu kahden kunnianosoituksen ympärille tärkeitä henkilöitä Akinmusiren jazzikoulutuksessa. Ensimmäinen on "Mr. Roscoe (consider the simultaneous)," kappale, joka kunnioittaa Roscoe Mitchellia, legendaarisen avant garde -jazzryhmän Art Ensemble of Chicagon perustajaa ja äskettäistä Akinmusiren liveyhteistyökumppania. Akinmusire näki Art Ensemblen yhtenä ensimmäisistä jazzkonserteistaan voittaessaan kilpailun koululaisena, ja se avasi hänelle kokonaan uuden tavan ajatella musiikkia. Kappale tässä tekee tilaa hänen lyyrisille trumpettiviivoilleen ja hurjille sävynvaihdoille, jotka merkitsevät Art Ensemblen katalogia. Toinen kunnianosoitus on "Roy," kappale äskettäin edesmenneen Roy Hargroven kunniaksi, toiselle trumpettitaiturille, joka yhdisti rapin ja jazzin, ja joka oli Akinmusiren ryhmässä tämän uran alussa. Tässä tunnelma on enemmän surumielinen, mutta Akinmusiren avoimesti soittama pelaaminen tukee sitä.

Albumi huipentuu "Hooded procession (read the names aloud)," kappaleeseen, jossa Akinmusire soittaa Rhodesia, ilman säestystä, liikuttava, tuhoisa loppunpuhdistus, joka tallentaa kolmeen minuuttiin kaiken albumin keskellä olevan kaaoksen, terrorin ja surun. on the tender spot of every calloused moment voisi olla Akinmusiren suurin saavutus, hänen kuudes albuminsa, joka hiljaa rakentaa mestarillista työkokonaisuutta, joka osoittaa, kuinka jazz voi toimia musiikkina, joka puhuttelee elämää 21. vuosisadan Amerikassa.